Ilmahehkuinen ilta

 30.8.2021, Pyhäranta

Tämä kuva on ollut ajatuksissani "valmiina" jo monta kertaa, sen toteuttaminen vaan on aina siirtynyt, milloin mistäkin syystä. Olin sommitellut kaiken päässäni etukäteen ja enää tarvitsisi sijoittaa aviomies kalliolle ja kamera jalustalle. Aina hommat eivät kuitenkaan suju kuten on suunnitellut...

Päästyäni jalkaisin alas louhokseen totesin, että paikassa missä jalustan pitäisi suunnitelman mukaan olla, on vettä ja melko reilusti. Lätäkkö ei ollut järin syvä, mutta kengät se kastaisi, jos askel horjahtaa. Pitääpä siis muistaa sen olemassaolo! (jep....) Hieman kiertäen ja irtokiviä jalkojeni alla hyödyntäen sain kameran vietyä kuivin jaloin melko lähelle suunniteltua paikkaa. Tällävälin ylempää kalliolta kuului vimmattua leiriytymisen ääntä. Lopulta malli haki paikkansa kalliolla ja siirryin ottamaan testiruutua. Ruudun valmistuttua totesin, että näyttäisi taivaalla olevan sittenkin jotain silmälle näkymätöntä huttua vaikka piti olla selkeää. 

Vaan hetkinen, ompa pilvikuitu jännän raidallista. Muutaman ruudun päästä kameran takanäytöltä näkyi aaltomaisia kuvioita. Ei himputti. Eivät nuo ole pilviä vaan... Hihkaisin: "ei jumankekkuli, meillä taitaa olla ilmahehkua" johon aviomies vastasi "ota äkkiä pari kuvaa keskemmältä louhosta". 

Seurasi askel sivulle ja splat. Muistin lätäkön olemassaolon vasta astuttuani siihen, mutta en antanut sen haitata vireenimäistä etenemistä. (onneksi autossa oli vaihtosukat... ) Ilmahehku oli näkyvissä kaakon suunnalla kuun nousuun asti, jonka jälkeen se ikään kuin levisi taivaalle häviten lopulta kokonaan. Kuvista näkee, että lännen puolella oli myös pieni alue ilmahehkua. Nyt kävi uskomattoman hyvä tuuri, kerrankin oli komeat puitteet kuvata ilmahehku.

Jäimme vielä kuvausten jälkeen hetkeksi kippistelemään kahvilla, istumaan ja nauttimaan hiljaisuudesta ja uskomattoman kuulaan kauniiin syysyön tuhansista tähdistä.