Uudet tuulet

Viime vuosina on vallinnut syvä epätoivoa lähes kaikilla elämän osa-alueilla, mutta myös pieniä valonpilkahduksia on ollut havaittavissa siellä, täällä ja tuolla, kun on opetellut niitä etsimään. Yksi niistä valopilkuista lopulta kasvoi auringoksi nimeltä "Ursan blogi".

Olin jo elokuussa ekan kerran blogin pitämisestä jutuissa Ursan Anne kanssa, ja hän tiedusteli haluaisinko tulla heille hommiin myöhemmin loppuvuonna? No totta kirveessä haluaisin! Mietin vastaustani sinä elokuisena perjantaina ainakin 2,5s. Illalla oli myös lähtö Pyhärantaan ja kuinka sattuikaan, tuolloin elokuisena yönä saatiin yli puolen taivaan revontulet ja työt pääsi alkamaan tavallaan heti. Näin alkoi "Tarinoita taivasalta" blogin polku Ursalle! 

Kyseessä on unelmaduuni (paitsi nyt pilvisenä aikana hermostuttava) joten tätä tarjousta ei hirvittävän kauaa tarvinnut pohtia. Olen edelleen sairaslomalla / vajaakuntoisen työnhakijan statuksella elävä otus ja en pysty tekemään 8h työpäivää, joten tämä pesti on enemmän kuin sopiva. Samalla pääsen kokeilemaan kestääkö pää työelämää, jännittävää eikö totta? Ja päällä tarkoitan leuan ja pään alueiden hermokipua trigeä ja Mr.Hortonia, että ymmärtäisivät pysyä poissa.

Korvienväli kestää taas nykyään melkein mitä tahansa ja lehmän hermot ovat palanneet, mutta luonne ei ole just muuttunut. Se on yhtä äkkipikainen ja punainen kuten ennenkin, vaikka piirrettä, väriä tai temperamenttia yrittäisi suitsia. Masennus on menneen kesän pölyä, ainakin toistaiseksi ja kiittäminen on pitkälti Laitilan Sanomien / Ursan pestiä, loistavaa sairaanhoitajaa, omaa blogia sekä vaihtelevia kirjoitus-ja kuvauskeikkoja eri tahoille sekä tuota aviomiestä myös, että se antaa mun kaahottaa pitkin poikin öistä maailmaa eikä vedä herneitä nenuun, jos yö vahingossa venahtaa ja kotiinpaluu tapahtuukin aamun tunteina...

Uudelleen rakensin myös resilienssiäni,- se on ehkä kestävämpää tekoa kuin aiemmat koskaan.(resilienssi-sana pitää sisällään psyykkistä selviytymiskykyä, joustavuutta ja uudelleen orientoitumista) Eli tavallaan olen yrittänyt ohjelmoida vanhaa koiraa oppimaan uusia temppuja. On muuten todella haastavaa! Vuh!

Vuosi 2022 tähän saakka on ollut tosi jännittävä ja haastava ja matkan varrella on jälleen sattunut ja tapahtunut erinäisiä asioita. Olin kirjoittanut kolumnia Laitilan Sanomiin n.7kk kun sain erään viestin, joka oli tulkittavissa sisällön puolesta uhkaukseksi ja jonka jouduin näin ollen viemään eteenpäin. Näitä sattuu, hyvä kolumnisti herättää ajatuksia! On hienoa, että kykenen herättämään tunteiden ristiaallokkoa, mutta kuulemani mukaan osaan myös kuljettaa lukijaa seesteisesti mukana illan ilmiökoukeroissa, -se on oikein hyvä asia.

Suureksi ilokseni myös Laitilan Sanomien eli Plarin pesti jatkuu ja kolumnia pukkaa kerran kuussa. Kiirettä pitää,-sano.

Tästä pääset tutustumaan Ursan blogiin "Tarinoita taivasalta" / todennäköinen ankka

Palaillaan ensi viikolla joko uudella tai vanhalla reissutekstillä :)

-TTT