Kuplaparatiisi
Päätin lähteä 18.12.2021 lenkille Pyhärannan Siperiaan. Varasin kahvit mukaan ja onnekseni itselleni nastakengät alle. Menomatkalla pydähdyin eräälle kallioleikkaukselle katsomaan jäätilannetta. Napsin parit kuvat ja samassa iski ajatus, josko ajaisin sittenkin ensin Rohdaisiin katsomaan minkä näköisiä jäämassoja sieltä löytyy. Ja muuten kannatti. Blogiin piti perustaa oma, erillinen kansio näille luonnonihmeille...
Päästyäni Rohdaisiin huomasin ensin kallioilta alas valuvat tippukivimäiset jääpuikot. Seuraavaksi hokasin astelevani aivan läpinäkyvän jään päällä (iiik, komento takaisin, kävelen minkä päällä)? jonka pinta oli sileä, mutta itse jää on kiteytynyt ainakin kolmessa eri kerroksessa luoden kolmiulotteista efektiä ympärilleen. Eri kerrosten välissä oli jäätyneenä ilmakuplia! Kun tarkemmin katselin, jalkojeni alle levittyi maton lailla jonoihin jäätyneitä vesikuplia. Voihan nenä, tällästä settiä pääsee harvemmin näkemään.
Koska päivä oli jo yli puolen, alkoi olemaan kiire. Fakta a, järkkäri on kotona, mutta fakta b, kännykkä löytyy ja valoa riittäisi sitä peliä ajatellen puoleksitoista tunniksi. Seuraavaan päivään ei tälläistä voi jättää, tilanne ei välttämättä ole kovin pysyvä. Seuraavaksi revitellään kännykän kameraa oikein kunnolla, nyt kaikki osaaminen peliin!
Katselin ympärilleni, sama kuplateema jatkui ympäriinsä, on kyllä toteutunut just oikeat olosuhteet kiteytymistä ajatellen. Kuljin eteenpäin varovasti melkein varpaillani ihastuksesta huokaillen ja kuvasin jäätyneitä kuplajonoja, joita vaan riitti. Välillä kuplat olivat kiteyteyneet viuhkan muotoon, sitten taasen näytti siltä, että veden alla olisi räjähtänyt pommi, josta leviää sirpaleita ympäriinsä. Matkaa jatkaessa teema muuttui taas hieman- kuplat olivat kuin luonnollisia jäätyneitä helminauhoja joita kulki jään alla loppumattomiin, ristiin rastiin, eri kokoisia. Yritin saada perspektiiviä alas, mutta pienenä ongelmana oli parin sentin vesikerros jään päällä ja meikähän ei polvineni kyykkyyn pääse.
Voihan nenä, minkä näköistä ympärilläni olikaan! Upoksissa olevien kivien alta oli karannut ilmakuplia siten, että järkäleiden sivut olivat nähtävissä tavallaan kolmiulotteisina.
Lähistöllä notkui myös neljä korppia, jotka uteliaasti lensivät lähemmäs tutkimaan tekemisiäni. Korpit pupattivat omiaan ja minä ihastelin niiden lentämistä ympärilläni. Hauskoja lintuja seurata, kovaa oli niiden kommentointi kuvaamisestani, lievätkö kannustaneet tavallaan..."nopeasti, päivä vajuu". Join kahvit lennossa erään järkäleen päällä istuen, samalla kuplia ihaillen ja en malttanut olla pohtimatta niiden syntyä. Joka tapauksessa on tarvittu äärimmäiset olosuhteet.
Lopulta valo kävi mahdottomaksi hyödyntää ja laitoin kännykän taskuun. Oli aika lähteä kotiinpäin.
Näin
paluumatkalla louhoksen omistajan, katsottiin paria kuvaa kännykältä ja
ihmeteltiin hetki maailman menoa. Ajomatkalle kotia kohti läpsäisi vielä
helmiäisruskon, joka valitettavasti jäi muiden pilvien taa, mutta
jota sain kunnian ihailla ajaessani, pilviraon kaventuessa. Oli kyllä mielenkiinoinen ja erilainen päivä.
linkistä pääsee suoraan katsomaan päivän kuplamateriaalia :)