En voi lakata miettimästä, missä meni vinoon ja menikö mikään vinoon kohdallani kuitenkaan? Tällä hetkellä tuntuu lähinnä sille, että aivoni ovat nyrjähtäneet. Olen pidemmän aikaa oonaillut, että kaikki ei ole siten, kun pitää. Jotain poikkeavaa mussa nyt selvästi on, mutta mitä? Oli pakko aloittaa löytöretki itseensä.
Tie aukeni edessäni, olin viimeinkin reissun päällä monen viikon tauon jälkeen. Niin sanottu kultainen hetki (golden moment) pakotti ajamaan auton parkkiin heti alussa ja ottamaan pari maisemakuvaa talteen.
On viimein koittanut ihana kesä, valoisat kesäyöt ja ilmiökuvausrintamalla on hiljaisempaa. Voisi melkein muotoilla "olevansa lomalla," mutta vaan melkein. Seuraavaksi kytätään siitepölykehiä, valaisevia yöpilviä, haloja ja ukkosia. Nyt viimeiset pari viikkoa olemme juosseet kilvan maastossa Rikun kanssa, koska tiettyjen kohteiden geologiset...
Vappuna on ollut tapana perinteisesti käydä yhdessä retkellä ja niin vaan päästiin matkaan tänäkin vuonna. Talvella "löydetty" retkipaikka kutsui viimein, joten otimme Rikun kanssa suunnan Pyhämaahan, Pamprinniemen luontopolulle.
Illallla suuntasin Kaariaisiin eräälle lammelle. Muistin, että alue on melko rauhallinen, mutta pimeydestä tai oikeastaan alueen valosaasteesta ei ollut mitään käsitystä, eli sehän on silloin tarkasteltavien kohteiden listalla.
Sellainen setti se sitten tällä kertaa oli, kaunis, hento, kuun valaisema revontulinäytelmä. Kuvauspaikka oli tuolloin 30.3 tavallaan uusi ja kivaa vaihtelua, Palttilassa Suotiellä. Ihmettelin, miksen ole hyödyntänyt aluetta aikoihin kuvatessa, tosin sekin seikka muistui kyllä mieleen lähitunnin aikana.
Viimeaikaiset revontulinäytelmät ovat olleet mahtavia, mutta olen jäänyt kaipaamaan kaiken sen heilumisen ohessa myös tällaista hiljaista ja rauhallista irtiottoa. Se on mahdollista 17.3.2023 ilmiön nimeltä eläinratavalo kanssa.
27.2.2023 Illan reposarvot eivät olleet ihmeelliset, mutta jonkinsortin etiäinen kutkutteli laittamaan tavarat valmiiksi.
Kolmen maissa iltapäivällä 14.2.2023 näkyivät ensimmäiset tyypin I-helmiäispilvet. Viskoin pari hälyä eetteriin ja päätin lähteä bongaamaan mahdollista tulevaa helmiäisruskoa. Ajoin Salon suoralle katsomaan tilannetta. Kerrankin paikkavalinta onnistui, nyt nimittäin tarvittaisiin näkyvyyttä ympäristöön....
Viikolla sain tietää, että Varhokylän eeppisellä louhoksella räjäytettäisiin pitkästä aikaa. Se on paikka, josta koko meidän perheen kiviharrastus sai alkunsa vuonna bataatti ja kirves ja siellä on koettu uskomattomia seikkailuja vuosien varrella.
