Rauhan tyyssija

Rauhan tyyssija

Illallla suuntasin Kaariaisiin eräälle lammelle. Muistin, että alue on melko rauhallinen, mutta pimeydestä tai oikeastaan alueen valosaasteesta ei ollut mitään käsitystä, eli sehän on silloin tarkasteltavien kohteiden listalla.

Olen poikennut alueella viime keväänä sekä kesänä pariin otteeseen, ihan katsomassa sen kuvauskelpoisuutta sekä toisella kerralla yöpilvijahdissa ystäväni Karin ja mieheni Rikun kanssa. Lammikon ympärystä on hieman tuuliherkkä ja kovemmilla puhureilla myös lammen vesi liikkuu ja vesiheijastukset kuvattavasta ilmiöstä sotkeentuvat, niinpä vierailuyön olisi hyvä olla tyyni- kuten nyt. Muistin entuudestaan, että lammen muoto tulisi olemaan haastava sommiteltava Linnunrata kuviin, koska vesistö on pitkä ja leveä plus että linnunrata "kulkee pitkänä" eli pötköttää täysin vaaka-asennossa kevättaivaalla.

Jätin auton puolen kilometrin päähän peltotielle ja kävelin loppumatkan lammelle. Lammelle vievä polku oli kuoppainen kulkea, joten askeleita piti vähän varoa ja tavoistani poiketen sytytin myös otsavalon. Jonkin verran vedestä nousi kosteutta, sitäkin voisi hyödyntää myöhemmin kuvissa. Mutta ai varjele miten vaikea lammikko oli ikuistaa niin, että Linnunradan vesiheijastukset näkyisivät tasapainoisesti kuvissa. Toisaalta, mikäs siinä haahuillessa kaikessa rauhassa. Taustalla kulkeva Kaivolan tie aiheutti myös väliin harmaita hiuksia, ajoneuvoliikenteen tuottamat valot näkyvät alas lammelle. Aina ei ihan kaikkeen pysty vaikuttamaan.

Tämä harjotus teki hyvää ja bonuksena sain Seulaset ja Venuksen ikuistettua kauniissa ympäristössä vesiheijastuksineen, ihan huippua! Ja eihän tästäkään illasta ilman reposia selvitty, joten linnunrata sai hennon, vaalenpunertavan reposharson seurakseen kuviin. Noh, keväiset yöt ovat yllättäviä kulkea. Mitä enemmän taivas tummui, sitä paremmin Linnunradan loppuosa näkyi. Se näytti ryöppyävän alas taivaalta ja vaikuttavimman näköinen se oli 01.00 eteenpäin kun yksityiskohdat alkoivat näkymään ja Linnunrata kirkastui. Andromedan galaksi erottui upeasti ja myös se tallentui vesiheijastus kuvaan. 

Alueen pimeys sai isot bonukset, taputuksen ja henkisen hip-hurraa huudon ja varmasti lähistöltä löytyy toinenkin kuvauspaikka, pitää vaan etsiä. Eräs maatila on mietityttänyt sijainnillisesti tovin aikaa, mutta omistajan selvittäminen voi olla vaikeaa ellei jopa mahdotonta. Tai siis, niinhän minä tuolloin luulin.

Kiva reissu, sudet eivät roikkuneet lahkeissa (:D mielikuva!) eikä hirvet römeltäneet pensaikossa. Sai keskittyä täysin tähtitaivaan ihailuun ja kevään yön äänien ja tuoksujen fiilistelyyn. Mullan ja maan tuoksu yhdistettynä hentoon pukkaavaan lehtivihreään hellivät aisteja ja keväinen yö hemmotteli täysin palkein kulkijaa. Välillä pimeyttä leikkasi kapea tähdenlennon vana-melko varma Lyridi. Lammen usvan sipaisu poskipäällä tuntui kevyeltä kosketukselta- kuin se olisi toivottanut tervetuloa viihtymään alueella myöhemminkin. Vaikuttava paikka kuvauksellisesti eikä hirvittävän kaukana kotoa. Ihmettelen edelleen, miten valosaaste voikaan olla noin alhainen alueella. Hyvä näin.

Kevyt ja riemukas olotila jäi päälle vielä alueeltä lähdettyäni ja seuraavana päivänä herättyäni ja aamukahvin juotuani aloin selvittämään tosissani autiotilan ja lammikkoa ympäröivien maiden omistajaa. Pienellä vaivalla eli muutaman tunnin soittelulla sain vihdoin omistajan jäljitettyä ja luvat käydä alueella kuvaamassa niin paljon kun sielu sietää. Ainut mitä hän toivoisi palkkioksi olisi muutama kuva ilmiöistä, jotka olisi kuvattu hänelle ennenmuinoin tärkeässä paikassa. Ei muuten ole korkea vuokra, ja palasinkin autiotilalle myöhemmin Lyridien merkeissä :)

Mä en tiedä olenko liiankin rehellinen kulkiessani noilla öisillä retkilläni, mutta jotenkin kivampi kulkea ja kuvata ja liikkua, kun maanomistajalla on tieto vierailuista. Mulle on aina ollut kunnia-asia se, että jos joku kiva paikka löytyy, sen omistaja täytyy selvittää ja omista liikkumisista kysyä jotta sopiiko alueella kulkea. Kaikki eivät luonnollisesti tykkää, mutta harvemmin tuolla ammutuksi tulee. Kivampi vaan sopia pelisäännöistä etukäteen. Call me nuts, mutta tälläinen mie oon syntyjäni. ehkä paikoin liian rehellinen ihmiseksi. 

-TTT