Pedon kidassa

Pedon kidassa

Voi mahdoton mikä päivä. En olisi aamulla uskonut ihan tähän lopputulokseen, että iltapäivällä ihaillaan julman kokoista vyörypilveä silmästä silmään.

Lähdettiin 9.7.2022 puolisoni Rikun kanssa päivällä kahden maissa ukkostavaa aluetta vastaan. Oli hurjasti muita pilviä, ne vaikeuttivat ukkospilvien näkemistä, mutta tutka onneksi näki jotain ja se toimi silminä ja korvina chasen alussa. Kiitos tekniikalle tiedettiin, että settiä olisi tulossa.

Vastassa oli heti ensimmäisenä oikein kunnon alasimelta näyttävän ukkospilven kyljestä roikkuvia mammatus-nimisiä erikoispilviä. Päivän teemaan kuuluivat jälleen pilvisalamat, joita napsahteli välillä kirkkaalla taivaalla pitkien sadejuovien eli virgojen kirjoessa taivasta.

Samassa lännen puolen möykkäävät solut lipuivat näkösälle, ne olivat nauhamaisesti kulki kyljessä, rannikon pituisesti. Riku kysyi alueen nähdesssään äänettömästi "vyörypilvi"? En osannut vielä siinä vaiheessa vastata, mutta kymmenen minuutin päästä tuli selväksi, että pilvien kuningas vyörypilvi oli muodostunut rullaamaan ukkosen edellä. Kaverilta tuli samassa rannikolta viesti "Pike!! Just nyt on viisi trombia Rauman edustalla kato liite" ja kuva liitetiedostona. Päät kolisi hetken peltotiellä yhteen, kun syöksyttiin Rikun kanssa katsomaaan merivartiolaitoksen muutama minuutti aikaisemmin kuvaamaa materiaalia.

Allright, tälläinen tilanne. Tulossa olisi kunnollinen ukkonen, sen kertoi myös rivistö pohjoisen bongaajia, joita oli ajatunut porin suunnille. Yhdessä viestissä luki "ottakaas siellä laitilassa vastaan, täältä mereltä lähti teillepäin hienosti muodostunut vyörypilvi".

Joo, tottakai otetaan vastaan, sehän nyt on selvä.

Kun vyöry saapui, se oli sanalla sanoen upein koskaan näkemäni. Ensinnäkin sen leveys oli huumaava, se ei mahtunut edes kokonaan käynnykän 16mm laajakulmaan. Sen pilvistä muodostuva kita aukeni massiivisesti salamoiden tavoittamaan kuvaajia ja solujen synnyttämä loputtomalta kuulostava jyrinä täytti tärykalvot. "Hitto, tästä tulee mielenkiintoista" - huomasin miettiväni ihan täpinässä.

Ja siitä tuli sanalla sanoen juutaksen komeaa. Sain kuvata ihan viimeiseen asti vyöryn sisäpuolelta avautuvia näkymiä ennen kuin sade katkaisi ulkosalla kuvaamisen ja pakitin latoon sisälle. Samassa alkoi ropisemaan. Sentin kokoisia rakeita satoi alas. Riku syöksyi hakemaan kourallista kuvattavaksi. Minäkin syöksyin ulos juostakseni samantien sisälle, koska rakeet sattuivat napakasti just kallon laelle kolmoishermoon. Parempi pysyä sisätiloissa. Kun vyöry rakeineen ja syöksyvirtauksineen oli mennyt ohitse, sade hiipui ja me astuimme ladosta ulos. Korvissa humisi vieläkin rakeiden ja sateen aiheuttama jyske ladon peltikattoa vasten.

Päätin käydä katsomassa Porin puolta. Pääsin kävellen ehkä kymmen metriä ladon kulmalta kun verkkokalvoilleni levittäytyi laaja-alainen lähes koko taivaan mammatus-pilvinäytelmä. Ohoh, näitä vastaavia on näkynyt Teksasin tuttavien kuvissa... Käännyin samantien päättäväisesti ympäri ja hakemaan järkkäriä. Riku näki jo ilmeestä että nyt on jotain erikoista, astui myös latojen väliin ja juuttui katsomaan Porin puolen taivasta suu auki. Mahdettiin muuten olla näky kumpainenkin.

Salamat saivat nyt olla, mammatuksista oli pakko saada kuvia. Pyörittiin ympäriinsä onnesta soikeina siinä pellolla ja kuvattiin nyt jo joka ilmansuuntaan levittäytyviä mammatus eli utare pilviä.

Lopulta ilta seiskan maissa mammatus pilvet hajosivat, ukkonen häippäsi lopullisesti turkuun ja taivas kirkastui. Tuli viimeisen päälle voitokas olo kun selattiin kilvan syntyneitä kuvia. Takana oli äärettömän upea päivä ja oikein isolla kädellä annettuja upeita ja näyttäviä luonnonilmiöitä.

Kiitos luontoäiti!

-Kiitollinen TTT