Ruskaretki

Lauantai-illalla 1.10.2022 taivas selkiintyi ja pääsin lähtemään maastoon 22 jälkeen. Oikein poltteli päästä kuvaamaan ja nippu ideoita odotteli toteutusta.

Ajoin ensin Vidilään lähinnä kiroamaan Vexveä, unohdin täysin tuon valohelvetin olemassaolon. Koko läntinen horisontti oli värjäytynyt sen valaistuksien johdosta siniseksi. Sommitelma kyläteineen ja linnunratoineen olisi ollut nätti, mutta. Miten hitossa yksi lafka voi pilata öisen taivaan noin laajalti. Ihan helvetin rumannäköistä, voi ärh. Käänsin auton ympäri ja lähdin kohti pimeää taivasta ja Untamalan kylää. 

Ajomatkan aikana tuuppasi järeän sumun seuraksi. Mahtaako linnunrata näkyä ja miten paljon on aikaa? Sain auton parkkiin peltotien laidalle ja jalkauduin kiireellä pimeään miljööseen. Suureksi ilokseni sumun raja kulki juuri siinä missä toivoin, linnunrata näkyi komeasti joten sain otettua toivomani kuvat. 

Repoarvot olivat tosi olemattomat ja horisontissa leijui sumun joukossa aavistus vihreää. Linnunrata sen sijaan näytti ihan uskomattoman komealta ja yllättävää kyllä näkyi vesihöyrystä huolimatta koko illan ihan kohtalaisesti. Viritin lämppärin objektiiviin estääkseni höyryn tiivistymistä linssiin ja jäin ikuistamaan ihan mielettömiä maisemia! Puut olivat osa ruskassa, osa vihreinä ja joka puolella oli värejä. Pari kertaa piti loikkia suunnitelluille kuvaus hoodeille ojan yli lailla peurain. (jätän ne todella sulokkaat pimeässä suoritetut ojan ylitykset kuvailematta)

Sumun noustua alueella liian sankaksi päätin luovuttaa siltä illalta ja lähteä kotiinpäin. Jäin miettimään ajaessa erästä paluumatkalla sijaitsevaa maalaisidylliä. Mahtaisiko kyseisestä kulmasta saada otosta ja saisiko kaiken ihanuuden (puut, kylätie, kappale peltoa, vanha sähkölinja) sullottua samaan kuvaan? Olisiko kohta jo liian sumuinen? Riittääkö Irixin tarjoama laajakulma? Kysymyksiä vailla vastauksia,- toistaiseksi. Koska paikka oli kotimatkan varrella niin se oli helppo tarkastaa, eli tuumasta toimeen.

Päästyäni kohteeseen sulloin auton sivummalle peltotielle parkkiin ja kävelin ripeästi mutkaan kuvauspaikalle. Mahtavaa, linnunrata oli juuri oikeassa suunnassa, yes! Onneksi oli ihan hiljaista eikä näkyvissä ollut ristinsielua joten sommittelun sai tehdä rauhassa eli suomeksi valtasin kalustoineni kylätien.

Näkymä oli kuin satukirjasta, vanha tie halkoo kuvassa maalaismaisemaa jonka toista puolta kehystävät puut joissa vihreys vielä sinnittelee, linnunrata kaareutuu katsojan yli laskeutuen horisonttiin ja pellon yläpuolella leijuu ohut usva. Äärettömän kaunista! Otin muutaman rivakan sommittelun aiheesta, tämä täytyy yrittää uusia kun puut saavat enemmän värejä! Jossain kauempana huutelivat ketut toisilleen, "minä olen täällä, missä sinä olet", muuten vallitsi melko rikkumaton hiljaisuus, tosin välillä kasitieltä kuului toisten öisten kulkijoiden tuottamia ääniä. Mutta yleisesti öinen maailma ei pettänyt kulkijaa taaskaan ja kolme tuntia kului huomaamatta.

Ilta oli myös testi-ilta, mutta tällä kerralla testasin vaatekappaletta. Eräs parhaista ystävistäni on todella loistava käsistään ja hän teki yllärinä mulle irroitettavan hupun. Nykyään ulkoilu vermeisiiin lukeutuu nahasta valmistettu irtohupun ja kaulurin risteytys, josta ei edes tämän iltainen Siperian hönkäys tai kylmä kosteus mennyt lävitse! Lisänä on alla Horzen maski, niin nyt on sellainen yhdistelmä, että kolmoishermo pysyi hiljaa koko reissun, on siis syytä juhlaan! Ihanaa päästä ulkoilemaan ilman jäätäviä kipupiikkejä vaikka tuulesta tulee yleensä altistus ja nyt oli kaiken lisäksi kostean kylmää. Huppu tosiaan toimi, edes seuraavana aamuna kasvoillani ei ollut ulkoilu krapulaa, voi hitto miten mahtavaa! On siis oikeasti syytä riemuun!

...mutta miten ihmeessä Nooa ja Space Weather voi ennustaa reposet näin pahasti metsään? Tyyliin koko maailma oli jalkeilla venttamassa reposia ja lopputulos oli....los mössös kuten me myrskybongarit sitä tilannetta kutsumme.

Ei kaikki aina skulaa. Mutta linnunrata oli vimmatun kaunista kuvattavaa! Vielä olisi muutama yö ennen kuin kuu möllöttää täysillä, saas nähdä tuleeko iltataivaalle pilvettömiä tuokioita, vielä olisi idea tai kaksi koskien puiden värejä sekä tähtiä...

-TTT