Tupla tai kuitti

 4.-5.7.2021

Tulevan yön sää näytti upealta ja mieleni teki käväistä Kalannissa kuvaamassa yökköjä eli valaisevia yöpilviä (*) Päivällä oli infernaalisen kuuma, +33 astetta, joten normaali jalkaisin tutustuminen maastoon piti suorittaa menemättä paikan päälle. 

Sen lisäksi bensa on kallistunut ihan liiallisuuksiin, joten yhteenkään ylimääräiseen reissuun ei ole varaa, niinpä avasin googlen karttanäkymän.  Illan kuvien etualat olisivat siis tyyliä "tupla tai kuitti" ja riippuvaisia googlen tarjoamasta karttanäystä... Ihan hyvältä alue näytti eli varsin mukavalta ja rauhalliselta maalaismaisemalta. Pellonkulmaan sopii auto hyvin ja huomasin innoissani sommittelevani mielessäni peltoja ja niitä halkovaa siltaa kuviin.

Silti kohteeseen ajaessa alkoi hirvittämään. Mitä jos maisemat eivät olisikaan yhtään samat? Onkohan tämä ihan järkevää? Vaan ei, pakko näin oli tehdä. Hyvä tästä tulee, hoin itselleni.

Kallelan miljöö on todella kaunis, mutta viime vuonna hokasin alueen niin myöhään, ettei yökkösiä enää esiintynyt, joten tänä vuonna otan vahingon takaisin! Alue on upea ja keskellä maaseudun sydäntä. Oriaseman monet kymmenet elleivät peräti sadat laiduntavat hevoset tuovat alueelle aivan oman lisänsä kesäyöhön. Parkkeerasin auton kartasta tutulle peltotielle ja totesin että hiisi vie, tulossa on ison mittakaavan yökkösnäytös. Otin varusteeni ja kävin suurin odotuksin kesäyöhön. Kävellessäni tiellä kohden siltaa kuulin, että jossain kauempana soi musiikki hiljaksiin. Tuulen mukana kantautui säveliä. Erotin etäisesti Pink Floydin "another brick on the wall" biisin ja hyräilin sitä itsekseni. Yököt levittäytyivät pikku hiljaa lähes koko taivaankannelle länttä lukuunottamatta. Pyörin sinne ja tänne, joka puolella oli aivan järjettömän kauniita lainemaisia muotoja, vöitä ja erikoisia rosoreunoja ja pallukoita. Kulkiessani ajauduin autolta kauemmaksi..ja kauemmaksi...

Kesken päräyttävimmän ja kirkkaimman yöpilvi näytöksen havahdun, että musiikkia kuuluu uudelleen, mutta biisi on vaihtunut jonkin näköiseen intiaani henkiseen kappaleeseen, vain maagiset soinnut, vieraskielinen laulu sekä rummutus kuuluivat ja kaikuivat tyynessä kesäyössä. Huomasin miettiväni, että eihän tästä puutu enää kuin hevosten äänet niin fiilis olisi kuin villissä lännessä. Ja yhtäkkiä kuin tilauksesta tienoo täyttyi laukkaavien hevosten äänistä.

Tunsin miten maa allani vavahteli kymmenien hevosten ampaistessa villiin öiseen laukkaan parin sadan metrin päässä olevalla laitumella, liekö elämäniloa vai pakoa hyttysten keskeltä hetkeksi? Kavioiden jylinän seasta erotin varsojen kimeitä hirnahduksia emoilleen ja niiden vastauksia, joten herpaannuin hetkeksi sommittelun ihmeellisestä maailmasta ja suljin silmäni. Silmäni suljettua pystyin helposti kuvittelemaan itseni hetkeksi preerialle, kesyhevosten kavioiden kumu ja hirnunta muuttuivat mielikuvissa laukkaaviksi mustangeiksi. Vannoutuneena intiaani fanina hevosten laukan äänet yhdistettynä rummutukseen vetivät kylmän väreet koko kehon lävitse, ja koko tapahtuman ajan taustalla soi hypnoottinen intiaanimusiikki. Lopulta lauma rauhoittui, biisi loppui ja tuli hiljaisuus.

Yöpilvet alkoivat haalistua joten otin suunnan takaisin autolle- kävellessäni pitkin poikin olin ajautunut kilometrin päähän autosta. Lämmintä oli edelleen tukevat +17 ja vettä jäljellä minimaalisesti joten päätös autolle lähdöstä oli helppo. Kävellessäni autolle takaisin mietin, että ovat nämä yökuvausreissut vaan elämän suola, koskaan en tiedä minkälaisen uuden kokemuksen kanssa tulen kotiutumaan.

Täytyy sanoa, että oli kyllä erikoinen ja erilainen tapahtuma ja jäi kyllä mieleen :)

(*)Valaisevat yöpilvet ovat olemukseltaan sinertäviä tai valkoisia pilviä, jotka näyttävät hohtavan omaa valoaan. Todellisuudessa ne kuitenkin vain heijastavat auringon valoa. Valaisevissa yöpilvissä havaitaan usein yöpilville ominaisia rakenteita, kuten vöitä, laineita tai pyörteitä. Ne näkyvät vain kesäisin auringonlaskun jälkeen, kun aurinko on horisontin alapuolella 6-16° kulmassa. Valaisevat yöpilvet esiintyvät yläilmakehässä mesopaussin tuntumassa, noin 80-85 kilometrin korkeudessa. Ne koostuvat hyvin pienistä jääkiteistä ja meteoripöly toimii yöpilvien jääkiteiden tiivistymisytiminä. (lähde: Wikipedia)